Viikonloppuna on ratsastettu, tanssittu ystävän häitä ”keskiaikaisessa linnansalissa”, nukuttu pitkään, ulkoiltu, tehty lumitöitä, shoppailtu ja käyty siskon lasten kolmoissynttäreillä. Paljon on siis mahtunut ja ollut kiirettä, mutta vähän olen myös ehtinyt jatkaa viime viikolla aloitettuja ”kertausopintoja” aiheesta lusitanohevosen historia… Piti aloittaa ihan muun lainen opiskelu eli verkkokurssin tehtäviin tutustuminen, mutta kirjautuminen ei sitten heti onnistunutkaan, joten käytin aikaani mielestäni hyödyllisesti ja tein ikään kuin ”kotiläksyjä” ensi viikonlopun messujakin ajatellen…
Ensi viikollahan on siis Helsinki Horse Fair -messut ja myös minulla osaltai ”pesti” FIAL- Suomen Lusitanohevosyhdistyken ständillä puhumassa yhdistyksestä sekä rodusta. Joten koska rodusta pitäisi kiinnostuneille kertoa, niin onhan se hyvä kerrata myös joitain faktoja. Ja itseasiassa oikeastaan päivittää myös hiukan vanhentunuttakin tietoa…
Tämä on muuten ihan viimeisin ja kattavin kirja aiheesta joka käsittelee rodun alkuperää. Ja mikä siitä tekee mielestäni erityisen on seuraavat seikat:
1. Kirjoittaja kumoaa ja perustelee erittäin tarkasti joitakin aikaisempia harhaanjohtavia, yleistäviä oletuksia tai uskomuksia rodun alkuperästä.
2. Se tekee perustellusti selväksi, että Puro Sanque Lusitano ja Pura Raza Espanola ovat kaksi toisistaan selvästi poikkeavaa rotua. Ja vaikka taustalla onkin varsin pitkälle yhdessä risteilevä historia, niin rodun vertaaminen espanjalaiseen serkkuunsa on jokseenkin turhaa, koska jalostuksen periaatteet ovat niin kauan kulkeneet eri suuntiin. Ja lusitano ei nykymuodossaan enään tarvitse tätä rinnastusta, vaan kyseessä on toisistaan selvästi poikkeavat kaksi eri rotua.
3. Ja kirjoittaja on aikaisemmin julkaissut kattavan teoksen myös Pura Raza Espanola:sta, joten kysymyksessä ei ole yksipuolinen näkemys tai kiinnostuksen kohde, joka voisi vääristää näkökulmaa.
4. Ja lisäksi mielenkiintoista on, että kirjoittaja on espanjalainen, mutta ei vääristä näkemystä lusitanosta espanjalaiseen suuntaan kallelleen, vaan ”ikään kuin tunnustaa” rehellisesti jalostuksen erilaiset periaatteet ja sekä niiden vaikutukset. Ja on sitä mieltä Portugalilaiset saavat korjata kunnian ansaitusti näinkin hienon rodun kehittämisessä. Hän sanoo myös avoimesti että ”kateellisuus” saattaa helposti vääristää puheita rotujen historiasta.
Ja olen huomannut, kuinka paljon ärsyynnyn selvästi virheellisestä tai harhaanjohtavasta tiedosta. Ja sitähän netti on toki täynnä liittyen asian kuin asiaan ja onkin oltava tarkkana mitä ottaa tietona ja mikä on vain jokin toimijan tai henkilön subjektiivinen mielipide asiasta!
Ja vaikka en oikeasti jaksaisi tai haluaisi puhua lusitano-rodusta samassa kontekstissa andalusian hevosen kanssa niin, näyttää ettei asiaa voi oikeastaan vältääkään. Espanjalaiset hevoset ja hevoskauppiaat ovat olleet paljon voimakkaammin markkinoilla jo vuosikymmeniä ja portugalilaiset vasta paljon myöhemmin. Andalusialaisia hevosia on kaikkialla, kuten myös Suomessakin, huomattavasti paljon enemmän. Ja jostain syystä aina andalusialaisista hevosista puhuttaessa (esim. rotukuvaukset ym.) mainitaan aina myös lusitanot. Ja koska noita rotukuvauksia (kuten niiden hevosten kanssa toimijoitakin) on paljon enemmän, niin aika iso osa mm. suomalaisten ihmisten käsityksistä koskien lusitano-rotua, perustuu teksteihin, joissa kuvataan andalusialaista hevosta. Tässä piileekin aika suuri vääristymän paikka. Ihmiset kuvittelevat jopa usein että kysymys on lähes samasta rodusta. Vaikka näin ei todellakaan ole. Ja tästä syystä onkin lähdettävä ensin kumoamaanja kitkemään vääristyneitä käsityksiä, ennen kuin voi alkaa puhua lusitanosta itsenäisenä rotuna. Eli tästä syystä ei myöskään ilmeisesti ei ole ihan helppo puhua lusitanoista ilman että vähintään tarkistaa ensiksi noita aikaisempia kuvauksia tai tekstejä.
Tämä onkin ollut viime aikoina harrastukseni. JA olen löytänyt netistä suomenkielisiltä sivuiltakin jos jonkinmoista… Tämä on mielestäni mielenkiintoista. 🙂
Tässä katkelma jonka poimin esimerkkinä virheellisesti kirjoitetusta ja huomattavan vääristävästä tekstistä!!
”P.R.E. JA SIITÄ POLVEUTUVAT RODUT
– nykyisin puhdasrotuista espanjalaista hevosta (P.R.E.= Pura Raza Española) – on kautta aikojen kuvattukirjallisuudessa kuninkaiden ratsuksi mikä on helposti ymmärrettävissä sillä se on elegantti, ryhdikäs ja kaunisliikkeinen hevonen, joka on lisäksi uskollinen, tottelevainen, ketterä ja sopeutuu helposti vaikeimpiinkin oloihin.
Erityisen poikkeavaa suosiota P.R.E. on saavuttanut sen harvinaisen monipuolisten käyttöominaisuuksien vuoksi, sillä P.R.E:tä näkee vetämässä häävaunuja, paimentamassa karjaa, kouluratsastuskentillä, esteillä, terapiaratsuina, paraatihevosina, näytöshevosina sekä härkätaisteluissa, vaikka lusitano onkin härkätaisteluissa enemmän käytetty kovemman luonteensa vuoksi. Tunnettuja andalusialaisia ovat olympialaisissa kärkipaikoille sijoittuneet Fuego XII, Evento, Invasor, Distinguido ja Oleaje.
Andalusialaisella hevosella on ollut merkittävä rooli hyvin monien kesyhevoslajien synnyssä. Niistä yllämainittujen lusitanon ja lipizzanhevosen lisäksi mainittakoon tunnetuimmat eli friisiläinen, connemara, mustang, Morganin hevonen, hannoverilainen, holsteiner, oldenburginhevonen, criollo, Perun paso, paso fino, täysverienglantilainen, mangalarga, orlovilainen, hispanoarabi, anglohispano, azteca… (kesken)” Yllä suora lainaus eräältä nettisivulta.
Ensinnäkin uusin tutkimus ei ajattele, että historian ”iberian hevonen” (tai se tyyppi tai hevosmalli) jota historian Eurooppalaisissa hoveissa ihannoitiin olisi ollut mitenkään niin yhtenäinen rotu kuin on annettu ymmärtää. Ja toisekseen nuo maalaukset ja kuvaukset tästä ”iberian hevosesta” vastaavat paremmin nykyistä lusitanoa (niin ulkonäöltään kuin ominaisuuksiltaan) kuin andalusialaista hevosta (tai PRE-hevosta) joten ajatellaan että lusitanot ovat kasvatuksen erilaisen linjan takia säilyneet paremmin alkuperäistä ”rotua” muistuttavina.
Ja ilman uutta tutkimustakaan mukaan keskusteluun ottamatta, olisi lähtökohta tuossa yllä poimimassani tekstikatkelmassa virheellinen siinä mielessä, että se antaa ymmärtää että muut mainitut rodut polveutuisivat PRE:stä tai andalusialaisesta eikä edes niiden taustalla olevasta ”iberianlaisista hevosista”, kuten kymmenet aiheesta kirjoitetut kirjat ovat jo vuosikymmenten ajan aiheesta antaneet ymmärtää. Eli pätkä on sinänsäkin virheellinen…
No tämä oli vain yksi poimimani esimerkki, enkä laita kirjoittajaa tähän sillä en halua tuottaa omalla kirjoituksellani harmia kenellekään. Joka tapauksessa työn alla on oikoa virheitä ja muokata myös rotuyhdistykselle, FIAL-Suomen Lusitanohevosyhdistys ry:lle, mahdollisimman ajankohtaista tietoa ja luotettaviin lähteisiin perustuva rotuesittely. Aikaisempikin yhdistyksen esitteissä ollut kuvaus on varmasti ihan hyvä, mutta tietoa on hyvä päivittää aina, kun uutta tutkimusta on saatavilla. Se on varmaan vaan kaikille eduksi! Ja voimme myös ehkä tämän jälkeen jättää rotujen välisen vertailun sikseen. Sillä kaikissa roduissahan on omat hyvät ja huonot puolensa! Ja jokainen muokatkoon oman mielipiteensä asiasta sitten näiden tekstien, painavamman kirjallisuuden tai jopa alkuperäislähteiden perusteella. 🙂
Eli suosittelenkin lämpimästi lukemaan itse kirjallisuutta aiheesta! Ja ehkä ei kannata luottaa myöskään minun tulkintoihini aiheesta 🙂
…Eikä ainakaan kun paljastan minkälaisissa tunnelmissa tänä iltana tätä kirjoittelin… Tässä ns. ”kyytipoika” No, lasillinen vain! Sopi niin hyvin aiheeseen 🙂
Ja teille jotka eivät tiedä kuka on Marques de Marialva niin seuraava kuva paljastaa lisää…
Eli henkilö joka liittyy aika vahvasti mm. Portugalin koulun harjoittaman ratsastustaiteen historiaan.
Juu, tiedän, tiedän… saatan olla aika syvällä tässä. Tuleekohan tästä ikinä valmista? 🙂
Hauskaa viikkoa!
Passion for riding 