Huikean taitava veljeskolmikko, josta nyt yksi on poissa…

Aamu alkoi surullisesti, kun katsoin uutisia aamukahvin ääressä netistä.  Mathieu Pignon, taitava hevosmies tai paremminkin esiintyvä taiteilija, on kuollut viime lauantaina äkillisesti.

Uutinen löytyy täältä…

Portal Equisport – Cavalos, Equitação e Desporto Equestre – Faleceu Mathieu Pignon.

Koko päivän asia kummitteli päässäni. Kun tulin lasten kerhoilta kotiin ja sain nuoremmat päiväunille, päätin alkaa etsiskellä videoita veljeksistä.  Veljekset   Mathieu, Frederic ja Jean-Francois  ovat tulleet jo tutuiksi erilaisissa hevos-show:sta, joita olen nähnyt (esim. Hop Top Show, Apassionata ym). Joskus menin heissä sekaisin ja luulin yhdeksi, samaksi esiintyjäksi, mutta pari vuotta sitten huomasin heitä olevan useampi. Kaikki esiintyvät pääasiassa vapaana olevien hevosten kanssa, yhden tai useamman. Hevosten käsittelyssä harvinaisen huikea veljeskolmikko siis. Mielenkiintoista olisi tietää kuinka he ovat ajautuneet tälle tielle työskentelyssään ja keneltä ovat perineet näin herkän, lämpimän ja pehmeän tyylin suhteessa hevosten käsittelyyn. Kuka heille antoi vaikutteita alunperin? Taidampa ottaa selvää heti kun ehdin!

Mutta nyt kehotan vaan kiinnittämään heihin huomiota jos osuvat kohdalle. Ja noistahan löytyy myös paljon videoita netistä, jos on ylimääräistä aikaa löytyy niiden katseluun. Alla jotain esimerkkejä jotka vaivoin osasin tänne liittää. Opettelua, opettelua…

Tässä vanhemman veljen tyylinäytteitä. Aika huikea video!

Jean-François Pignon – YouTube

Frederic Pignon näin viime maaliskuussa Saksassa Top Hop Show.ssa. Yksi koko, muutenkin hienon ja tasokkaan, Show:n parhaita esityksiä. Tai muistaakseni esiintyi useampaan kerran eri hevosten kanssa?

Neljän suuren edellinen tapaaminen vuonna 2007

Tässä edelliseen postaukseeni liittyen…. Edellisellä kerralla se näytti tältä. Eikä mua varmaan tule haittaamaan jos rivit on vähän vinossa 🙂

4 Ecoles d’art équestre à Paris Bercy – YouTube.

Katsokaapa video!

Chevalmag – Les 4 écoles d’Art Equestre réunies. Neljän suuren kohtaaminen Pariisissa

”Tänne olis niiiiin kiva päästä! ” , sanoin miehelle muutama viikko sitten. ”Vaikka synttärilahjaksi…” ja miehessänihän on tunnetusti jonkinverran yllytyshullun vikaa eli siis tänään päästiin sanoista tekoihin…

Nyt on sitten ostettu kaksi lippua ja lentolippuja selvitellään. Lähden siis todellakiin Pariisiin lokakuussa katsomaan Euroopan neljän suurimman ja arvostetuimman ratsastuskoulun kohtaamista!!  Jee! … nyt oon vaan niin täpinöissäni..

KATSOKAA ILMOITUS TÄÄLTÄ! Lippuja saa vielä!

Chevalmag – Les 4 écoles d’Art Equestre réunies.

Lippujen hinnat 30-110 euroa, lentoja näytti olevan (ainakin vielä tänään) Pariisiin alkaen 216 euroa kappale jne. Ja sitten tietty majoitukset siihen päälle. Mutta siis kiinnostuneille korvantaakse eli jos oikeasti kiinnostaa, ei matka välttämättä ole mahdottoman kallis ja osuu vielä kivasti viikonlopulle. Tämä on myös harvinaista, että kaikki neljä koulua ovat samaan aikaan paikalla. Koulut ovat tietääkseni kohdanneet aikaisemmin vain kerran (2007?) ja muutaman kerran kolme niistä kerrallaan.

Nyt on sitten vaan toivottava että lastenhoitokuviot todella järjestyvät! Vauva on silloin noin 1 v. 4kk. eli ajattelin jättää myös sen sisarusten kanssa kotiin, mummojen hoitoon, 2 yöksi ja kahdeksi päiväksi. Irtiotto tekee siinä vaiheessa varmasti vaan hyvää… 🙂

”Squeeze your reins and then soften…”, Sally Amsterdamer:in valmennusta seuraillen

Eilen yritin kiiruhtaa tallille ja ratsastamaan ennen  klo 14 alkavaa valmennustuntia. Sally Amsterdamer oli jälleen tulossa pitämään tuntia eräälle tallikavereistani ja halusin ehtiä pois ”alta” häiritsemästä valmentautujan keskittymistä. Huomasin alkavan tunnin myös toisella tapaa siivittävän omaa ratsastustani, kuin vain hoppuna ehtiä valmiiksi ennen tunnin alkua.  Jostain syvältä muistini syövereistä kumpusi Sallyn äänellä neuvo jonka sain noin 1,5 vuotta sitten kokeillessani Sallyn valmennusta: ”Squeeze your reins and then soften…”

Minulla on parin viimeisen päivän aikana ollut jälleen vähän hankaluuksia löytää tasaista ja pehmeää tuntumaa Zamun suuhun. Voi olla että se johtuu osin harjoituksista joita ollaan tehty eli olen keskittynyt muuhun kuin tasaisuuteen ja osin siitä, etten ole vieläkään muistanut tilata Zamulle raspausta vaikka olisi pitänyt tehdä se jo pidemmän aikaa sitten. Kuitenkin tänään taas Sallyn sanat takaraivossa ratsastaessani löydettiin jotakuinkin nopeasti toivottu pehmeä tasainen tuntuma. Sally ”pääni sisällä” kehotti puristamaan ohjista (Huom! ei kuitenkaan vetämään niistä) kun hevonen nostaa päätään tai heiluttaa sitä, ja pehmentämään kättä heti kun pää asettuu rauhallisesti alas.

Yksinkertaisia asioita siis, jotka pitäisi tulla selkärangasta. Melkeinpä ihan samaa asiaa mitä Rodrigo (oma valmentajani) tarkoittaa sillä kun kehottaa ”close your fingers … and then give the rein” tai Mari (toinen valmentaja jonka kursseilla nykyisin säännöllisesti käyn) ehkä hiukan lähempänä Sallyn linjaa ”purista käsi nyrkkiin…. ja sitten heti kevyt käsi”. Sally ei kehota niin selvästi viemään sisäkättä eteenpäin kiitosta eli pehmeyttä annettaessa. Rodrigo ja Mari haluavat ehkä vieläkin selvemmin tarkemmin tarkistaa, että hevonen on pehmeä ja kantaa itsenä ilman että ohja pitää pään toivotussa muodossa. Mutta yhtä kaikki, kaikki painottavat pehmeitä käsiä ja tänään neuvot muistuivat työskentelyyni Sallyn luomin mielikuvin.

Sallyn valmennusta kokeilin siis hevosellani noin 1,5 vuotta sitten muutamaan otteeseen. Sallyn kyvyistä valmentajana en ihan ihka ekalla tunnilla päässyt ihan jyvälle. Minulla oli tunne että pyörin koko tunnin ympyrällä tehden siirtymisiä. Hyvää ja hyödyllistä sekin, mutta tunnin lopulla hevonenkin alkoi kulkea vaan huonommin. Sekin varmaan jo alkoi turtua pyörimiseen. Sanoin asiasta myös Sallylle. Seuraavana päivänä tuntiin tuli enemmän vaihtelua ja harjoituksia. Sain myös toivotunlaisia ahaa-elämyksiä ja hevonen tuntui hyvältä. Sallyn tunneissa parasta antia ovat mielikuvat joita hän käytti sekä tarkka ohjaus istuntaan ja varsinkin apujen käyttöön. Pidin myös siitä kuinka hän ajatteli ja muistutti että hevosen tulisi olla onnellinen ja onnellisen näköinen työskennellessään. Sitä ei ihan jokaisen valmentajan suusta kuule!

Eilen kuitenkin suunnitelmani mukaan ehdin pois tunnin alta ja vieläpä jopa hetkeksi tallikaverin tuntia seuraamaan. Myös heillä oli jonkin verran ongelmia tasaisuuden kanssa. He keskittyivät kuitenkin enemmän jalka-apujen käyttöön samalla idealla: ”Use your leg and then soften…” , mutta myös käsiin ”squeeze your reins and then soften”. Tällä hevosella apujen selkiyttäminen ja pyyntöjen yksinkertaistaminen tehosivat hyvin ja lopputulos oli varsin mallikkaan ja rennon näköistä menoa. Sally vaikuttaa miellyttävän ”pehmeän” -tyyliseltä valmentajalta. Itse hän omien sanojensa mukaan on keskittynyt valmentamaan lähinnä sileän työskentelyä esteratsastajille, mutta sopii varmasti muillekin. Omat kokeiluni Sallyn seurassa katkesivat oikeastaan viimeisimpään raskauteeni ja tällä hetkellä minulla on valmennusasiat enemmän kuin kunnossa. En siis oikeastaan tarvitse  juuri nyt tämän kaltaista opetusta omien valmentajieni lisäksi. Mutta eri valmentajien seuraaminen on aina kiinnostavaa ja hyödyllistä. Tänään eri tavoin lausuttu perusasia sai muistin virkistymään oikeaan aikaan.

Lähdin sitten bloggaamaan…

Olen kotiäiti ja ollut sitä jo kohta kuuden vuoden ajan… Kotiäitinä on mukavaa ja lapset ovat minulle kaikki kaikessa, mutta jotain tästä nyt kuitenkin puuttui… Päivät pitkät hyörin ja pörrään, siivoan, kokkaan, vaihdan vaippaa, puen, pyykkään ja roudaan, mutta silti illalla tilanne on yhtä kaoottinen kuin oli aamulla miehen lähtiessä töihin. Eli työni jäljet eivät näy missään. Vai näkyvätkö? Ruoka häviää kattiloista, siivouksen jäljet peittyvät pikaisesti taas uusien leikkien alle ja puhtaat vaatteet katoavat pian kaapeista.

Olen myös seuraillut sivusilmällä muita pitkään kotona olleita kotiäitejä. Kaikilta tuntuu löytyvän piileviä kykyjä, joku projekti johon omistautua. Joku leipoo huikeita kakkuja, toinen neuloo tai tekee käsitöitä, kolmas on hurahtanut lastenvaatteisiin, neljäs opiskelee…. Noh, hmmm…entä minä? Mitä itse olen tehnyt? Näyttäis etten juuri mitään tai ainakaan mitään mitä muille esitellä. Paitsi että lasten mentyä nukkumaan iltaisin, olen roikkunut tallilla kaiket yöt ratsastamassa ja lasten päiväuniajat olen seilannut netissä etsien ratsastusvideoita ja lukenut eri maiden hevoslehtiä, kirjoja ja kartuttanut tietoa hevosista. Jännää on myös itse huomata, että viimeinen seitsemän vuoden ajanjakso (jonka aikana olen siis myös odottanut, saanut ja imettänyt kolme lastani), on ollut oman ratsastushistoriani oivaltavinta ja antoisinta aikaa.

Ratsastus ei sinänsä ole minulle mikään uusi juttu ja hevoset kuitenkin ovat olleet elämässäni läsnä jo noin 26 vuoden ajan. Ja sinä aikana olen totisesti nähnyt ja kokenut paljon.  Kuitenkin nyt vihdoin kokonaiskuva on selkiintynyt.  Nyt olen oman tieni valinnut, silmäni on kehittynyt, tiedän totisesti mistä pidän ja mistä en.  Oppiminen tietenkin jatkuu ja ratsastamisessa on parantamisen varaa, mutta tiedän keneltä tai keiltä haluan asioita oppia. Ennen kaikkea tiedän miksi haluan oppia juuri heiltä. Olen ollut omia valmentajiani etsiessä innovatiivinen ja tähyillyt ulkomaille, etsinyt ja löytänyt. Samalla olen mahdollistanut myös monille ystävilleni, tuttavilleni sekä jo aika laajalle joukolle vieraampiakin ratsastajia, hyvää valmennusta jo useamman vuoden ajan. Olen myös jakanut tietoa, ohjannut ihmisiä uusiin kokemuksiin ja paikkoihin. Huomaamattani olen tainnut johdattaa ja vaikuttaa jo aika moniin ihmisiin toimillani. Olen vaihtanut ajatuksia suullisesti ja netin kautta. Olen sosiaalinen ja rakastan kirjoittamista. Facebookissa pursuilevat liian innokkaat hevosjutut olisivat pian saattaneet liikaa ahristaa ei-hevostelevia ystäviäni, joten homman selkiyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi, ajattelin nyt täällä jatkaa valitsemallani tiellä blogin muodossa… Vastaisuudessa kaikki ideat, uudet paikat, matkakertomukset, ajatukset, valmentajat ja valmennukset joihin aion osallistua, löytyvät siis täältä. Ja ehkä aika paljon muutakin… Eli kiinnostuneet pysykää kuulolla ja tervetuloa!

Mutta huomio!  Aloitan pikkuhiljaa ja tietty lasten suomilla ehdoilla. Eli kestää varmaan jokunen tovi ennen kuin saan tän sivuston kuntoon…